Tänään oli kyllä jännä päivä. Kerroin kamulle nimittäin valheeni ja kaikki muut mitä olen hänelle sanonut, ja myönsin ne mitkä olivat valetta valheiksi. Onneksi hän pystyi antamaan minulle anteeksi, ja aloitammekin nyt puhtaalta pöydältä. :D En voisi elää ilman häntä, ja tuntui kuin suuri kivi olisi vierähtänyt pois selästä. Oikeesti, hän on minulle niiiiin tärkeä. Kannattaa kertoa aina totuus, se auttaa elämässä eteenpäin. Vaikka menettäisitkin kamusi, olisiko parempi elää valheessa hänen kanssaan kuin se ettei ole väleissä ollenkaan? Ainakin voit lohduttautua sillä, että kerroit totuuden ja jos hän ei osaa sitä arvostaa vaan haukkuu sinua, anna asian olla ja ajattele kuinka tyhmä hän on. Tosin itsepähän olisit valehdellut ja ansaitset kunnon läksytyksen, mutta tärkeintä on että kerroit totuuden...

muoks // näin minä lohduttautuisin :D